Nikolainkatu 16

Vastapäätä taloamme, Snellmaninkatu 27:ssä oli vuonna 1907 vielä puutaloja. Kuvan on ottanut Signe Brander. Kortteli, jossa talo sijaitsee, on Pukki. Se on suuri, ulottuu Oiko-, Kristianin- ja Kulmakadun kautta Meritullinkadulle saakka.  Asunto Oy Aedificium Bostads AB rakennutti korttelin läpi Liisankadulta Oikokadulle ulottuvan neli-kuusikerroksisen kivitalon. Tontin korkeuserot ovat suuret, taloon on sisäänkäynti kolmesta eri kerroksesta, alin Liisankadulta ja ylin Oikokadulta. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Wäinö Gustaf Palmqvist ja se valmistui 1923 - 1924. Talo edustaa viime vuosisadan klassismia.  Katselen taloa ikkunoistani. Ennen talo oli mielestäni ruma, likaisen harmaa ja rapistunut, mutta vuonna 2015 suoritettu julkisivuremontti toi talon kauneuden esiin. Kuva vuodelta 1950  Talossa on naapuritontin rajaa vasten piharakennus. Pihamaan alla on ollut autotalleja ja kellareita. Taloyhtiössä on asuntojen lisäksi toimistohuoneistoja ja liikehuoneistoja. Suuri t...

Liisankatu 25:ssa sijaitseva talo on kuuluisa paristakin asiasta. Pentti Saarikoski (1937-83) kirjoitti runon Liisankadulla. Kappaleen on säveltänyt Tapio Lipponen ja lauluyhtye Muksut levytti kappaleen 1967. Yleisradion vaatimuksesta ruumisarkkuliikkeen nimi vaihdettiin Matti Makkoseksi. Muksut on myöhemmin esittänyt laulua runon alkuperäisillä sanoilla. Rääkkylässä syntynyt maalarimestari Mikko Mononen (1886 - 1952) perusti vuonna 1918 Helsinkiin ruumisarkkuliikkeen, jolle hän löysi vähän myöhemmin sopivat tilat Liisankadulta.  Liisankadulla samassa talossa kuin Mikko Monosen ruumisarkkuliike on mun kotini vessa vesiposti keittokomero ja huone. On mun kotini ja muijan koti ja neljän ikioman lapsen vessa vesiposti keittokomero ja huone. … Entisöity Monosen 1936-mallinen Chevrolet-ruumisauto Elämä Liisankadulla oli vielä 1960-luvulla paljolti runossa kuvaillun kaltaista. Liisankadun piharakennuksessa oli yhden huoneen asuntoja, niillä yhteinen eteinen, jossa vessa ja komerossa va...

Snellmaninkatu 18:ssa, vanhan köyhäintalon toisella tontilla, aloitti toimintansa Kruununhaan ensimmäinen kansakoulu vuonna 1871. Rakennuksen tälle ruotsinkieliselle koululle suunnitteli 1897 Onni Törnqvist ja talo valmistui 1899. Talo edusti historiallista arkkitehtuuria.  Julkisivu Nikolainkadulle, Helsingin kaupunginarkisto  Talo vaurioitui pahoin helmikuun 1944 pommituksissa. Talo korjattiin Hilding Ekelundin ja Lasse Björkin suunnitelmien mukaan. Talon pihapiirissä on arkkitehti Karl Hård af Segerstandin 1908 suunnittelema rakennus. Kruununhaan kansakoulu 1965, kuvaaja Grünberg Constantin Ensimmäisiä kansakouluja 1850-luvulla alkoivat perustaa korkeamman yhteiskuntaluokan itse sivistystä saaneet edustajat. Valtiollinen asetus kansakouluista astui voimaan 1866. Kansakoulu oli alkuun nelivuotisen, myöhemmin kuusivuotinen. Kansakoulun neljänneltä luokalta oli mahdollisuus pyrkiä oppikouluun. Kansakoulut oli järjestettävä oppilaiden äidinkielen mukaisiin opetusryhmiin. 1...