Nikolainkatu 16

Osakeyhtiö Nikolainkatu N:o 16:n virallinen tarina alkoi, kun sen nimi oli ilmoitettu Kaupparekisteriin. Vuoden 1908 Rekisterilehti Toiminimiä, Patentteja ja Tavaramerkkejä varten Suomessa julkaisi sen nimen numerossa 372 1.1.1908. Lehden ulosantoi Teollisuushallitus Suomessa. Yhtiön nimi oli julkaistu paksulla paineella, joka merkitsi, että se oli uusi. Yhtiö sai numeron 21,300. Ensimmäinen kokous yhtiön muodostamiseksi pidettiin 13.2.1908.  Helsingin Sanomat 9.2.1908 Myöhemmin, 20.2.1908, pidettiin osakkeiden merkintäkokous, jossa käsiteltiin yhtiöjärjestysehdotusta. Yhtiöjärjestys hyväksyttiin 27.2.1908. Perustava kokous, johon mennessä viidennes osakepääomasta oli maksettava, pidettiin 10. huhtikuuta 1908. HS 10.4.1908 Helsingin Sanomat 31.3.1908 Senaatti on vahvistanut yhtiöjärjestyksen 14.3.1908 ja se merkittiin kaupparekisteriin rakennusliikkeenä 23.4.1908. Yhtiön tarkoituksena oli tuon yhtiöjärjestyksen mukaan rakentaa terveellisiä ja sopivia asuntoja Helsingin kaupungissa ...

Vastapäätä taloamme, Snellmaninkatu 27:ssä oli vuonna 1907 vielä puutaloja. Kuvan on ottanut Signe Brander. Kortteli, jossa talo sijaitsee, on Pukki. Se on suuri, ulottuu Oiko-, Kristianin- ja Kulmakadun kautta Meritullinkadulle saakka.  Asunto Oy Aedificium Bostads AB rakennutti korttelin läpi Liisankadulta Oikokadulle ulottuvan neli-kuusikerroksisen kivitalon. Tontin korkeuserot ovat suuret, taloon on sisäänkäynti kolmesta eri kerroksesta, alin Liisankadulta ja ylin Oikokadulta. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Wäinö Gustaf Palmqvist ja se valmistui 1923 - 1924. Talo edustaa viime vuosisadan klassismia.  Katselen taloa ikkunoistani. Ennen talo oli mielestäni ruma, likaisen harmaa ja rapistunut, mutta vuonna 2015 suoritettu julkisivuremontti toi talon kauneuden esiin. Kuva vuodelta 1950  Talossa on naapuritontin rajaa vasten piharakennus. Pihamaan alla on ollut autotalleja ja kellareita. Taloyhtiössä on asuntojen lisäksi toimistohuoneistoja ja liikehuoneistoja. Suuri t...

Liisankatu 25:ssa sijaitseva talo on kuuluisa paristakin asiasta. Pentti Saarikoski (1937-83) kirjoitti runon Liisankadulla. Kappaleen on säveltänyt Tapio Lipponen ja lauluyhtye Muksut levytti kappaleen 1967. Yleisradion vaatimuksesta ruumisarkkuliikkeen nimi vaihdettiin Matti Makkoseksi. Muksut on myöhemmin esittänyt laulua runon alkuperäisillä sanoilla. Rääkkylässä syntynyt maalarimestari Mikko Mononen (1886 - 1952) perusti vuonna 1918 Helsinkiin ruumisarkkuliikkeen, jolle hän löysi vähän myöhemmin sopivat tilat Liisankadulta.  Liisankadulla samassa talossa kuin Mikko Monosen ruumisarkkuliike on mun kotini vessa vesiposti keittokomero ja huone. On mun kotini ja muijan koti ja neljän ikioman lapsen vessa vesiposti keittokomero ja huone. … Entisöity Monosen 1936-mallinen Chevrolet-ruumisauto Elämä Liisankadulla oli vielä 1960-luvulla paljolti runossa kuvaillun kaltaista. Liisankadun piharakennuksessa oli yhden huoneen asuntoja, niillä yhteinen eteinen, jossa vessa ja komerossa va...

Snellmaninkatu 18:ssa, vanhan köyhäintalon toisella tontilla, aloitti toimintansa Kruununhaan ensimmäinen kansakoulu vuonna 1871. Rakennuksen tälle ruotsinkieliselle koululle suunnitteli 1897 Onni Törnqvist ja talo valmistui 1899. Talo edusti historiallista arkkitehtuuria.  Julkisivu Nikolainkadulle, Helsingin kaupunginarkisto  Talo vaurioitui pahoin helmikuun 1944 pommituksissa. Talo korjattiin Hilding Ekelundin ja Lasse Björkin suunnitelmien mukaan. Talon pihapiirissä on arkkitehti Karl Hård af Segerstandin 1908 suunnittelema rakennus. Kruununhaan kansakoulu 1965, kuvaaja Grünberg Constantin Ensimmäisiä kansakouluja 1850-luvulla alkoivat perustaa korkeamman yhteiskuntaluokan itse sivistystä saaneet edustajat. Valtiollinen asetus kansakouluista astui voimaan 1866. Kansakoulu oli alkuun nelivuotisen, myöhemmin kuusivuotinen. Kansakoulun neljänneltä luokalta oli mahdollisuus pyrkiä oppikouluun. Kansakoulut oli järjestettävä oppilaiden äidinkielen mukaisiin opetusryhmiin. 1...

Kaupunginmuseon kuvista saa käsityksen, millaista Nikolainkadulla oli ennen talomme rakentamista.  Näkymä Nikolainkadulta noin vuodelta1865. Oikealla näkyy Nuuskamyllynmäki. Mäelle Gustaf Nyström suunnitteli Valtionarkiston, joka toteutui vuonna 1890. Taustalla olevan kirkon nimi oli kuvaa otettaessa Nikolainkirkko. Nikolainkatu 16:n edessä on kaivo.   Paikalla on jo silloin ollut köyhäintalo. G. A. Kajanuksen kartalla vuodelta 1863 kohdassa D on fattighus. Katumme nimi on kirjoitettu Nicolaigatan. H on lääninsairaala.   Helsinkiin perustettiin 1815 köyhäinhoitohallitus (fattigvårdstyrelse). Se rahoitti ensimmäisen köyhäinkoulun, joka aloitti toimintansa 1817 Katajanokalla. Koulu siirrettiin 1824 köyhäintaloon Nikolainkadulle. Laajennuksen jälkeen siellä opiskeli satakunta 5-17-vuotiasta oppilasta. Koulussa siirryttiin suuren oppilasmäärään takia vuoro-opetusjärjestelmään. Kaikki osallistuivat lukemisen, kirjoituksen ja laskennan opetukseen. Köyhäinkoulu sulautui vuonna 1...

 Ostin asunnon B 17 kesällä 1987. Asunnon myyjä oli kiinteistönvälittäjä, joka kertoi, että joku asuntoa katsomassa ollut oli suurinpiirtein piirtänyt klubiaskin kanteen, miten asuntoa pitäisi muuttaa. Välittäjä osti miehensä kanssa asunnon ja toteutti muutokset: makuuhuoneen ja olohuoneen väliseinä siirrettiin ja siihen tehtiin aukko, keittiö siirrettiin makuuhuoneen tilalle ja makuuhuone pihan puolelle. Pikkuhuoneesta tehtiin kylpyhuone ja kylpyhuoneesta vaatehuone.  Remontoinnin jälkeen pariskunta ehti asua asunnossa puolisentoista vuotta kun yllättäen vauva ilmoitti tulostaan. Lapsen syntymän jälkeen asunto tuli liian pieneksi. Välittäjä ei itse voinut toimia asuntonsa myyjänä. Kaupat asunnosta tein Jan Bergin kanssa, joka siihen kauppaan lopettikin työt kiinteistönvälittäjänä ja ryhtyi ravintoloitsijaksi. Minä en kuulemma ollut syynä uranvaihtoon, sain kutsun Bergin Kynsilaukkaan, jossa ystävien kanssa vietimme mukavan illan. Siellä tuli käytyä useampikin kerta. Ilo asunn...