Talon pääomistaja

Yksi talon vaikuttajista oli Erkki Wilho Ponkala (28.9.1862-26.5.1943), kansakoulunopettaja, josta tuli mm. teollisuusjohtaja ja grynderi. Ponkala syntyi Alatorniolla Pirkkiön kylässä, lapsia perheessä oli kahdeksan. Kierto- ja kansakoulun kautta hän päätyi Jyväskylän seminaariin ja valmistui kansakoulunopettajaksi. Muutettuaan Helsinkiin Ponkala tuli valituksi 1900 perustetun kansakoulunopettajain osakeyhtiö Valistuksen johtokuntaan ja toimitusjohtajaksi. Valistuksen lisäksi Ponkala harjoitti omaa kustannustoimintaa ja talonrakennusta. Ponkalan rakennuttamia taloja ovat Kruunuvuorenkatu 9, Maurinkatu 4 ja Kauppiaankatu 6.

Erkki Wilho Ponkala tunnetaan lähinnä perustamastaan W. E. Ponkalan säätiöstä, joka on jo vuodesta 1924 jakanut apurahoja ja kirjallisuuspalkintoja sekä kerännyt kotimaista taidetta. Viime vuosikymmeninä säätiö on omaksunut keskeiseksi linjakseen sukukansojen kirjallisen vuorovaikutuksen. Säätiön stipendiaatteja ovat olleet muun muassa Unkarin suurlähettiläs Bela Javorszky ja Viron presidentti Lennart Meri. (HS 3.2 1994)

Varoja talojen rakennuttamiseen Ponkala sai myymällä maaomaisuutensa. Hän oli hankkinut omistukseensa mm. lähellä Angelniemeä olevan Sapalahden kartanon sekä lähellä Uskelan kirkkoa olevan Rauhalan tilan. Ponkala oli kiihkosuomalainen ja oli tämän vuoksi perheen saamien tietojen mukaan Salon seudulla punaisten tappolistalla ensimmäisenä nimenä. 

Sosialisti 8.4.1918 

Ponkala kyllästyi Suomen sekasortoisiin oloihin ja syksyllä 1918 tai 1917 hän myi maaomaisuutensa ja sijoitti näistä saadut varat kiinteistöihin. Mm. talon Snellmaninkatu 16:ssa hän omisti silloin kokonaan. Ponkala asettui perheineen Sveitsiin koko talvikaudeksi. Palattuaan Suomeen 1919 perhe asui Kangasalla, Helsinkiin paluu tapahtui vuonna 1920, osoitteeseen Kauppiaankatu 6.

Ponkala avioitui 1908 itseään huomattavasti nuoremman Judith Nortamon kanssa. Avioliitosta syntyi kaksi lasta. tytär Milja Valpuri Laakso 1910 sekä 1915 poika Jouko Erkki, joka kuoli alle 50-vuotiaana 1955. Keskimmäinen lapsi kuoli heti syntymän jälkeen. Perheen muutettua Sveitsiin, ei Judith Ponkala sen jälkeen enää halunnut elää miehensä kanssa, viralliseksi ero tuli 1922. Lapset jäivät isän talouteen. Avioeron jälkeen Ponkala ryhtyi 1927 jälleen yrittäjäksi. Hänestä tuli Suomen Maanviljelijäin Tehdas Oy:n omistaja ja toimitusjohtaja. Tämä tehdas omisti vielä 1989 yhden Nikolainkatu16:n osakkeen. Vuonna 1969 yhtiö muutti nimensä Valimo STM Oy:ksi. E. W. Ponkala kuoli toukokuussa 1943 ja hänet haudattiin Helsinkiin Hietaniemen Hautausmaalle.

(Elämää kaksin käsin, E W Ponkala 1862-13, Sinikka Kilpi)

Ponkalan perilliset

E W Ponkala 1862 - 1943.        Judith Ponkala 1885 - 1971

Tytär Milja Laakso 1910 - 1993, puoliso Kaarlo Laakso, lapset Reijo Laakso, Merja Talkamo

Poika Jouko Ponkala 1915 - 1955, puoliso Elina os. Tirri, lapset  Jorma Ponkala, Kirsti Tuulikki Vartiainen, Leila Ponkala, Ilkka Ponkala, Hannu Ponkala