Nikolainkatu 16

Kaupunginmuseon kuvista saa käsityksen, millaista Nikolainkadulla oli ennen talomme rakentamista.  Näkymä Nikolainkadulta noin vuodelta1865. Oikealla näkyy Nuuskamyllynmäki. Mäelle Gustaf Nyström suunnitteli Valtionarkiston, joka toteutui vuonna 1890. Taustalla olevan kirkon nimi oli kuvaa otettaessa Nikolainkirkko. Nikolainkatu 16:n edessä on kaivo.   Paikalla on jo silloin ollut köyhäintalo. G. A. Kajanuksen kartalla vuodelta 1863 kohdassa D on fattighus. Katumme nimi on kirjoitettu Nicolaigatan. H on lääninsairaala.   Helsinkiin perustettiin 1815 köyhäinhoitohallitus (fattigvårdstyrelse). Se rahoitti ensimmäisen köyhäinkoulun, joka aloitti toimintansa 1817 Katajanokalla. Koulu siirrettiin 1824 köyhäintaloon Nikolainkadulle. Laajennuksen jälkeen siellä opiskeli satakunta 5-17-vuotiasta oppilasta. Koulussa siirryttiin suuren oppilasmäärään takia vuoro-opetusjärjestelmään. Kaikki osallistuivat lukemisen, kirjoituksen ja laskennan opetukseen. Köyhäinkoulu sulautui vuonna 1...

 Ostin asunnon B 17 kesällä 1987. Asunnon myyjä oli kiinteistönvälittäjä, joka kertoi, että joku asuntoa katsomassa ollut oli suurinpiirtein piirtänyt klubiaskin kanteen, miten asuntoa pitäisi muuttaa. Välittäjä osti miehensä kanssa asunnon ja toteutti muutokset: makuuhuoneen ja olohuoneen väliseinä siirrettiin ja siihen tehtiin aukko, keittiö siirrettiin makuuhuoneen tilalle ja makuuhuone pihan puolelle. Pikkuhuoneesta tehtiin kylpyhuone ja kylpyhuoneesta vaatehuone.  Remontoinnin jälkeen pariskunta ehti asua asunnossa puolisentoista vuotta kun yllättäen vauva ilmoitti tulostaan. Lapsen syntymän jälkeen asunto tuli liian pieneksi. Välittäjä ei itse voinut toimia asuntonsa myyjänä. Kaupat asunnosta tein Jan Bergin kanssa, joka siihen kauppaan lopettikin työt kiinteistönvälittäjänä ja ryhtyi ravintoloitsijaksi. Minä en kuulemma ollut syynä uranvaihtoon, sain kutsun Bergin Kynsilaukkaan, jossa ystävien kanssa vietimme mukavan illan. Siellä tuli käytyä useampikin kerta. Ilo asunn...

Vuosien mittaan talo on kokenut monia korjauksia. Aiemmin toteutettuja remontteja olivat hissit 1937, keskuslämmitys 1955, putkisto 1955, ikkunat 1966, katto 1973, sähköpääkeskus 1984, sähkönousut 1985 ja HTV:hen liittyminen. Saunaa suunniteltiin kellariin vuonna 1984. Lämpöpatterien termostaatit uudistettiin sinä vuonna kun muutin taloon. Asunto oli kylmä koko kesän.  Yhtiökokouksessa 16.2.1989 talon maalausta koskevan keskustelun lähtökohdaksi hallitus ilmoitti, että Helsingin kaupungin rakennusvirasto tulee epävirallisen ilmoituksensa mukaan antamaan lähitulevaisuudessa huomautuksen talon ulkonäöstä. Keskustelussa todettiin, että maalauksen suunnittelu annetaan asiantuntijan tehtäväksi. Suunnittelija neuvottelee kaupungin viranomaisten kanssa. Yhtiökokous yksimielisesti velvoitti hallituksen nopeasti valitsemaan suunnittelutoimiston. Hallitus sai päättää, maalataanko rakennus vuonna 1989 vai 1990. Hallituksen jäseniksi valittiin Henrik Dettmann, Jarmo Ellonen, Maija Eskola, Vuok...

 Snellmaninkatu 16:ssa vuonna 1970 avattu Don Rodolfo oli Helsingin vanhin pizzeria. Perhon ravintolakoulua käynyt Maija-Liisa Sjöberg avasi sen vuoden 1970 elokuussa yhdessä miehensä Rolf Sjöbergin kanssa, jota joskus on väitetty varsinaiseksi omistajaksi. Laivastuerttina  työskennellyt Rolf Sjöberg toimi eräänlaisena henkisenä isänä pitsan rantautumiselle, koska hän nappasi eurooppalaisesta satamakaupungista mukaansa mielestään hyvän pitserian ruokalistan. Samaa pitsavalikoimaa alettiin tehdä myös Don Rodolfossa. ”Me yritimme tarjota sellaista syötävää, josta ei syntyisi paljon hajuhaittoja. Alussa ilmastointi ei ollut kunnossa eikä meillä ollut pitsauuniakaan. Lämmitettiin mikrossa annoksia”, sanoo Sjöberg. Asun ravintolan yläpuolella ja voin todistaa, että ilmastointi ei myöhemminkään ole toiminut. Ruokaohjeita jouduttiin soveltamaan, koska italialaisreseptien aineita ei Suomessa saanut tuoreina. Sjöberg pisti omaan suosikkiinsa quattro stagioniin kotimaisia metsäsieniä sä...

 Judith Ponkala ansaitsee oman lukunsa.  Judith Valborg Ponkala (o.s.Nordling) syntyi Helsingissä.10.12.1885. Hänen isänsä oli piirilääkäri ja kirjailija Hjalmar Nordling, kirjailijanimeltään Hj Nortamo.  Judith valmistui ylioppilaaksi Rauman yhteislyseosta vuonna 1904 ja sai ylioppilaslakkinsa Helsingissä, kuten kaikki muutkin sen ajan ylioppilaat. Opintojen jatkaminen kansakoulun jälkeen oppikoulussa yleistyi vasta 1920-luvulla erityisesti kaupunkien keskiluokan, kaupunkityöväestön ja varakkaampien maanviljelijöiden perheissä. Perhetaustansa vuoksi Judith oli etuoikeutetussa asemassa saadessaan opiskella, mutta selvästi hänellä oli elämässään myös muita tavoitteita kuin aviomiehen hankkiminen. Judith jatkoi opintoja Helsingin yliopistossa, josta valmistui Eero Järnefeltin oppilaana piirustuksenopettajaksi vuonna 1907.  Vuonna 1908, 23-vuotiaana, Judith meni naimisiin kansakoulunopettajan ja Valistus Oy:n toimitusjohtajan E.W. Ponkalan kanssa. Liitosta syntyi kolme ...

Yksi talon vaikuttajista oli Erkki Wilho Ponkala (28.9.1862-26.5.1943), kansakoulunopettaja, josta tuli mm. teollisuusjohtaja ja grynderi. Ponkala syntyi Alatorniolla Pirkkiön kylässä, lapsia perheessä oli kahdeksan. Kierto- ja kansakoulun kautta hän päätyi Jyväskylän seminaariin ja valmistui kansakoulunopettajaksi. Muutettuaan Helsinkiin Ponkala tuli valituksi 1900 perustetun kansakoulunopettajain osakeyhtiö Valistuksen johtokuntaan ja toimitusjohtajaksi. Valistuksen lisäksi Ponkala harjoitti omaa kustannustoimintaa ja talonrakennusta. Ponkalan rakennuttamia taloja ovat Kruunuvuorenkatu 9, Maurinkatu 4 ja Kauppiaankatu 6. Erkki Wilho Ponkala tunnetaan lähinnä perustamastaan W. E. Ponkalan säätiöstä, joka on jo vuodesta 1924 jakanut apurahoja ja kirjallisuuspalkintoja sekä kerännyt kotimaista taidetta. Viime vuosikymmeninä säätiö on omaksunut keskeiseksi linjakseen sukukansojen kirjallisen vuorovaikutuksen. Säätiön stipendiaatteja ovat olleet muun muassa Unkarin suurlähettiläs Bela Jav...

Talo sijaitsee Helsingin kaupunginosassa 1 eli Kruununhaassa, korttelissa 45, Hevonen, tontilla 8. Eläinten nimiä Helsingin kortteleille alettiin antaa vuodesta 1820 lähtien. Hevosen kortteli kattaa laajan alueen, sitä rajaavat Snellmanin- ja Liisankadun lisäksi Unioninkatu, Siltavuorenranta ja Siltavuorenkatu.   Talo on Snellmaninkadun ja Liisankadun risteyksessä. Numero Liisankadulla on 23. Rakennusaikana kadun nimi oli vielä Nikolainkatu, Snellmaninkaduksi se muuttui vuonna 1928. Ruotsin vallan aikana katu oli Tavastgatan, Hämeenkatu, koska se oli Hämeeseen johtavan maantien alku.Vuosina 1820 - 1836 nimenä oli Senatsgatan, Senaatinkatu, Senaatintalon mukaan.   Venäjään viittaavat tai venäjäksi kirjoitetut katujen ja paikkakuntien nimet poistuivat käytöstä asteittain vuoden 1917 maaliskuun vallankumouksesta alkaen. Kilvet oli helppo poistaa tai vaihtaa, mutta Venäjään viittaavan nimistön muuttamistyötä tehtiin vielä 1930-luvulla. Käytännössä kaikki Nikolai-alkuiset nimet poi...